Veikkaus kannattaa yllättäen rahapelimonopolista luopumista

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski pudotti elo-syyskuun vaihteessa uutispommin, josta ensimmäisenä kertoi Helsingin Sanomat. Veikkaus on kääntänyt kelkkansa ja liputtaa nyt kaikille operaattoreille avoimen rahapelijärjestelmän puolesta. Taustalla häämöttää se, että Veikkauksen jo vuosia laskenut osuus digitaalisesta pelimarkkinasta – siis nettikasinopelaamisesta ja -vedonlyönnistä – on putoamassa alle kriittisenä pidetyn 50 prosentin rajan. Siirtyminen lisenssijärjestelmään hyvissä ajoin auttaisi asettaisi Veikkauksen ja muut operaattorit tasavertaiseen asemaan kilpailullisesti ja vastuullisen pelaamisen sääntöjen ja valvonnan suhteen sekä toisi valtiolle verotuloja ja lisenssimaksuja ulkomaisilta operaattoreilta.

Lisenssijärjestelmään siirtyminen auttaisi Veikkaustakin

Veikkauksen elokuun lopulla tammi-kesäkuulta 2022 julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan yhtiön koko pelikate oli puolivuotiskaudella noin 519 miljoonaa euroa ja noin kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Yhtiön osuus digitaalisen rahapelimarkkinan pelikatteesta on laskenut vielä enemmän eli viisi prosenttiyksikköä ja on nyt 51 prosenttia. Loput eli 49 prosenttia digimarkkinasta ovat ulkomailta käsin toimivien suomalaisten kasinoiden ja vedonlyöntisivustojen operaattoreiden hallussa.

“Jos trendi jatkuu, Veikkauksen markkinaosuus laskee ensi vuonna alle 50 prosentin”, ennustaa toimitusjohtaja Olli Sarekoski. Tuo lukema on kriittinen piste, jonka rikkoutuessa useissa maissa on siirrytty rahapelimonopolista lisenssijärjestelmään.

”Mikäli tuota voimakkaasti laskevaa trendiä ei saada pysäytettyä, pitää Suomessa alkaa pohtia kaiken rahapelaamisen saattamista saman sääntelyn piiriin”, Sarekoski kirjoittaa osavuosikatsauksessa. Hän ei siis tunnu uskovan, että vuoden 2023 alusta täydellä teholla voimaan tuleva uudistettu arpajaislaki mahdollisine ulkomaisten operaattoreiden mustalistauksineen ja pelaajien rahansiirtoja hankaloittavine maksublokkauksineen pystyisi merkittävästi suojaamaan Veikkauksen markkinaosuutta.

Esimerkiksi Ruotsissa siirtymä toteutettiin muutamia vuosia sitten, ja kokemukset lisenssisysteemistä ovat olleet pääosin hyviä. Ruotsin valtiollinen rahapeliyhtiö Svenska Spel on pärjännyt avoimessa kilpailussa hyvin, koska sen markkinaosuus siihen siirryttäessä oli vielä riittävän korkea. Samanlaista tilannetta toivoo nyt myös Veikkaus.

Veikkauksen taloustietojen kanssa saman suuntaisia ovat kansainvälisiä pelimarkkinaennusteita tuottavan H2 Gambling Capitalin arviot. Se arvioi, että Suomen noin 520 miljoonan euron digitaalinen rahapelimarkkina jakautui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla fifty-fifty eli 260 miljoonaa euroa meni Veikkauksen kassaan ja saman verran ulkomaisille peliyhtiöille.

Pelirajoitukset ja kasinobonukset kapuloina rattaissa

Veikkaus on viime vuodet joutunut yhä ahtaammalle satojen ulkomailta käsin suomalaisia palvelevien perinteisten kasinoiden ja kasinoiden ilman rekisteröitymistä sekä vedonlyöntisivustojen puristuksessa. Sen pärjäämistä kilpailussa haittaavat Sarekosken mukaan muun muassa hiljattain käyttöön otetut pelihaittojen ehkäisyyn tähtäävät rajoitukset, kuten totaalitappioraja, joiden hän näkee ”siirtävän pelaamista järjestelmän ulkopuolelle”.

Ulkomaisiltakin operaattoreilta toki vaaditaan vastuullisen pelaamisen toimia, mutta koska niitä valvovat muiden maiden – esimerkiksi Maltan tai Viron – peliviranomaiset eikä Suomen Poliisihallitus, toimiluvan ehdot ja vaatimukset eivät kaikilta osin ole samanlaisia kuin Veikkauksella. Veikkaus ei myöskään voi tarjota pelaajilleen vetovoimaisia etuja kuten kasinobonuksia, ilmaiskierroksia tai cashback-bonuksia, kuten valtaosa muista netissä toimivista pelisivustoista tekee.

Lisenssijärjestelmä toisi jopa 100 miljoonan verotuotot?

Jos Suomi luopuisi rahamonopolista, kuten kaikki muut EU-maat ovat jo tehneet, ja siirtyisi lisenssijärjestelmään, Veikkaus voisi jatkaa toimintaansa, mutta myös muut halukkaat, tietyt kriteerit täyttävät ulkomaiset peliyhtiöt voisivat hankkia lisenssin toimia Veikkauksen rinnalla Suomessa. Silloin ne maksaisivat lisenssimaksun lisäksi veronsa Suomeen. Kyse ei ole pikkurahoista, sillä suomalaisten arvioidaan häviävän ulkomaisten yhtiöiden peleissä tänä vuonna noin 500 miljoonaa euroa. Sarekoski laskeskeleekin Suomen menettävän monopolijärjestelmän takia verotuloja vuosittain jopa sata miljoonaa euroa.

“Meitä koskevat pelisäännöt ovat niin erilaiset kuin järjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden, joten pidän käytännössä mahdottomana, että Veikkaus pystyisi omilla toimenpiteillään kääntämään laskevan trendin”, Sarekoski toteaa.

Lisenssijärjestelmään siirtymisellä alkaa Veikkauksen kannalta olla jo kiire, jottei oma markkina-asema ehdi ennen sitä romahtaa. Kyseessä on kuitenkin suuren luokan poliittinen päätös, jota ei todennäköisesti tehdä aivan pikapuoliin, koska arpajaislaki ehdittiin vastikään uudistaa ajatuksena säilyttää rahapelimonopoli. Koronatilanne ja Ukrainan sodan myötä syntynyt kansainvälinen kriisi ovat ymmärrettävästi olleet isompia prioriteetteja kuin kotimaan rahapelijärjestelyt.

Näyttä kuitenkin väistämättömältä, että lisenssijärjestelmä tulee lähivuosina Suomeenkin. Todennäköisesti se tarkoittaisi, että markkinat avattaisiin vain digitaalisissa rahapeleissä eli nettikasinoiden ja vedonlyöntisivustojen osalta. Fyysiset pelikoneet ja numeroarvontapelit säilyisivät edelleen Veikkauksen yksinoikeuden piirissä. Lisenssijärjestelmän alulle saattaminen vaatii aikaa, rahaa ja henkilöresursseja, joten ihan hetkessä sen käyntiin polkaisu ei onnistu. Mutta ei ole mahdoton ajatus, että jo 2020-luvun aikana Suomessakin on keskitetty, kaikkia rahapelialan toimijoita valvova peliviranomaisorganisaatio ja Poliisihallituksen nykyisin karsaasti katsomat ja silti niin tavattoman suositut nettikasinot pääsisivät kaikilta osin tasavertaisina toimimaan Veikkauksen rinnalla.