Suomi etenee vauhdilla kohti rahapelaamisen avointa lisenssijärjestelmää

Suomi etenee vauhdilla kohti rahapelaamisen avointa lisenssijärjestelmää

Kirjoittanut: Sanna Heinonen 22.02.2023

Veikkauksen rahapelimonopoli Suomessa tulee murenemaan todennäköisesti jo vuosina 2025–2026. Iso pyörä lähti pyörimään, kun Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski alkusyksystä 2022 ilmoitti yllättäen julkisesti, että yhtiö on siirtynyt kannattamaan avoimeen lisenssijärjestelmään siirtymistä mahdollisimman pian. Näin Veikkaus ja sen kilpailijat saataisiin saman lainsäädännön, valvonnan, velvoitteiden, maksujen ja verojen alle ennen kuin Veikkauksen markkinaosuus nettipelaamisesta laskee liikaa.

Vuonna 2022 uudistettu arpajaislaki tulee siis lentämään romukoppaan. Jo nyt halukkuutensa hankkia lisenssi Suomen markkinoille ovat tuoneet ilmi megaluokan operaattorit Betsson Group, Kindred Group, William Hill, LeoVegas, ComeOn Group, Entain ja Flutter Entertainment, jotka ovat perustaneet Suomeen oman, asiaansa ajavan yhteenliittymän.

Nykytilanne: 2022 uudistettu arpajaislaki jää lyhyeksi välivaiheeksi

Rahapelaamista Suomessa säätelevä arpajaislaki uudistettiin taannoin ja astui tuoreena, Veikkauksen monopolin entistä tiukempaan suojaamiseen ja vastuullisen pelaamisen tukemiseen tähtäävänä versiona, voimaan vuoden 2022 alussa. Nettikasinopelaamisen osalta merkittävin uudistus laissa on viranomaisten mahdollisuus asettaa maksuestoja ulkomaisten yhtiöiden operoimille suomalaisille nettikasinoille ja vedonlyöntisivustoille. Näin voidaan tehdä, jos asiaa valvova Poliisihallitus katsoo niiden harjoittavan lain kieltämää markkinointia Suomessa ja suomalaisille.

Vuosi 2022 oli ylimenokausi, ja talletuksiin sovellettavat maksublokit otettiin käyttöön vasta vuoden 2023 alusta. Poliisihallitus ei kuitenkaan ole lähtenyt kovin laajalla rintamalla eikä kovalla kädellä mustalistaamaan ja blokkaamaan sivustoja, sillä helmikuun loppuun mennessä maksuestoja on asetettu vain kahdeksalle toimijalle/pelisivustolle, eivätkä ne edes kuulu suomalaisten eniten suosimiin vanhoihin tai uusiin kasinoihin. Suomalaisille suunnattuja pelisivustoja on netissä yhteensä satamäärin.

Arpajaislain uudistusta valmisteltiin yhteiskunnallisen poikkeustilanteen eli koronapandemian aikana, jolloin sen pohtiminen tuskin oli poliittisille päättäjille ykkösprioriteetti. Vaikka mahdollisuudesta siirtyä lisenssijärjestelmään – kuten esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat tehneet – on spekuloitu jo vuosikausia, eduskunta valitsi ”helpoimman” ja perinteisen ratkaisun: jatkaa monopolia, joka on viimeinen laatuaan koko EU:n alueella.

Kun Veikkaus kuitenkin syksyllä ilmoitti siirtyneensä avoimen lisenssinjärjestelmän kannalle, kävi pian selväksi, että nykylaki tulee jäämään lyhytaikaiseksi välivaiheeksi. Samalla Suomi on taipumassa EU:n puolelta tulevaan paineeseen luopua monopolijärjestelmistä.

Aika on kypsä ja lisenssijärjestelmällä laaja tuki

Helsingin Sanomat uutisoi helmikuun puolivälin jälkeen näyttävästi tapaamisesta, jossa kohtasivat Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, seitsemän suuren ulkomaisen nettikasino- ja vedonlyöntioperaattorin Rahapeliala-yhteenliittymää edustava Mika Kuismanen (aiemmin työskennellyt mm. Suomen yrittäjien pääekonomistina) sekä joukko suomalaisia poliitikkoja. Rahapeliala-yhteenliittymän yhtiöiden liikevaihto on yhteensä yli 10 miljardia euroa, Veikkauksen puolestaan miljardin euron paikkeilla.

Vastakkain asettumisen ajat tuntuvat todellakin jääneen taakse, sillä kaikki paikalla olevat tahot tuntuivat kannattavan useille operaattoriyhtiöille avointa lisenssijärjestelmää nimenomaan nettipelaamisen osalta. Tälle kannalle ovat siirtyneet niin lukuisat rahapelialan asiantuntijat kuin poliittiset puolueet laidasta laitaan. Muutos voi vaikuttaa äkilliseltä, mutta taustalla on vuosikausia muhinut tilanteen kehitys ja se, että yhä suurempi osa suomalaisista pelaa joka tapauksessa muilla kuin Veikkauksen sivustoilla.

Nummikosken mukaan hetki on nyt oikea: ”Yhteiskunnan tahtotila on ollut selkeä. Tilanne ei ole ollut kypsä, eikä vuonna 2010 olisi tapahtunut mitään, jos Veikkaus olisi halunnut murtaa monopolin.”

Kasino-operaattoreilta jopa 100 miljoonan euron verotulot Suomeen?

Avoimessa lisenssijärjestelmässä kaikilla sen piiriin hakeutuneilla yhtiöillä on tasavertaiset mahdollisuus kilpailla asiakkaista ja kaikkia koskevat samat säädökset, velvoitteet ja esimerkiksi markkinointiin liittyvät säännöt. Jos ja kun muutos tapahtuu nykyarvioiden mukaan vuosien 2025–2026 aikana, Veikkauksella on vielä näpeissään noin tai lähes 50 prosentin markkinaosuus, josta on hyvä jatkaa avoimeen kilpailuun.

Betsson, Kindred Group, William Hill, LeoVegas, Come On Group, Entain ja Flutter Entertainment – sekä varmasti moni muukin operaattori – ovat halukkaita maksamaan lisenssimaksut ja verot Suomen valtiolle ja toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan. Maksuista ja veroista saataisiin merkittävää kompensaatiota sille, että Veikkauksen vuosi vuodelta laskeneen markkinaosuuden myötä sen edunsaajien, kuten sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin ja urheilun järjestöjen, saamat avustukset ovat olleet supistumassa.

Varoja käytetään tietysti myös pelihaittojen torjuntaan, jota kaikki operaattorit sitoutuvat lisäksi tukemaan lisenssiehtojen edellyttämiä toimintatapoja noudattamalla. Veikkauksen arvioiden mukaan Suomi on menettänyt monopolijärjestelmän takia verotuloja vuosittain jopa sata miljoonaa euroa.

Uusi lupaorganisaatio ja kymmenittäin kasino-operaattoreita

Vaikka rahapelisektorin ja yhteiskuntamme päättäjien tahtotila onkin nyt yhteinen ja selkeä, siirtymä lisenssijärjestelmään tulee käytännössä olemaan haastava jättiprojekti, joka lähtee etenemään vasta kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Mallia otettaneen Ruotsista ja Tanskasta, mutta suora kopioiminen ei välttämättä sovellu Suomeen, joten kehitystyötä riittää. Lisenssijärjestelmän ulkopuolelle eli yksinoikeudella Veikkauksen haltuun jäänevät esimerkiksi lottopelit, ravipelit ja fyysiset peliautomaatit.

Tällä hetkellä Suomen rahapelialan päätäntävalta ja valvonta on hajautettu monitahoiseen verkostoon, johon kuuluvat Poliisihallituksen arpajaishallinnon lisäksi muun muassa eduskunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sisäministeriö. Ulkomaisia operaattoreita edustava Mika Kuismanen toivoo, että Suomeenkin saataisiin yksi keskitetty lupavirasto, samaan tapaan kuin vaikkapa Malta Gaming Authority tai Iso-Britanniassa UK Gambling Comission. Peliviranomaisella olisi valta harkita, kenelle lisenssi voidaan myöntää, valvoa sen ehtojen noudattamista ja myös määrätä operaattoreille esimerkiksi sakkorangaistuksia mahdollisista rikkeistä tai jopa evätä lisenssi.

Jos ja kun lisenssijärjestelmä tulee, kaikki sen piiriin kuuluvat nettikasinot ovat suomalaisille verovapaita ja tietenkin myös turvallisia, tehokkaasti valvottuja pelipaikkoja. Markkinoilla toimisi kuitenkin varmasti myös ”villejä” kasinoita ilman Suomen lisenssiä, ja on mahdollista, että niille voitaisiin asettaa maksuestoja.

Todennäköisesti Veikkaus säilyttäisi merkittävän markkinaosuuden ja sen rinnalle nousisi lisensioituina joukko johtavia toimijoita ja lisäksi tukku pienempiä operaattoreita. Toimijoiden määrä voi kohota nopeasti useisiin kymmeniin, jos Ruotsin vuonna 2019 alulle pannusta lisenssijärjestelmästä on mitään pääteltävissä. Siellä lisenssi myönnettiin jo ensimmäisenä vuonna peräti 86 rahapeliyhtiölle.