Suomalaisen rahapelaamisen historia

Suomalaisen rahapelaamisen historia

Suomalaiset kuuluvat maailman aktiivisimmin rahapelejä pelaaviin kansoihin. Miten kirkonkylän kuppilan pajatsoiden ja 1x2-kuponkien ääreltä on päädytty digiajan nettikasinoille? Sukella kanssamme suomalaisen raha- ja kasinopelaamisen kiehtovaan historiaan!


Kirjoittanut: Anni Mäkelä

Rahapelaamisen ja kasinoiden historia Suomessa

Me suomalaiset kuulumme tunnetusti ja perinteisesti kansainvälisessäkin vertailussa huippu innokkaisiin rahapelaajiin ja olemme vuosi toisensa perään maailman viiden eniten pelaavan kansakunnan joukossa. Suomalaiset pelaavat Veikkauksen arvontapelien, fyysisten pelikoneiden ja urheiluvedonlyönnin lisäksi hyvin ahkerasti myös ulkomailta käsin operoiduilla suomalaisilla nettikasinoilla ja vedonlyöntisivustoilla.

Mutta miten nykytilanteeseen on tultu ja millaiselta näyttää sinivakoisen rahapelaamisen historian kaari? Miten siirryimme kulmakahvilan pajatson ääreltä ja 1×2-kupongin ruksauksesta valtavan monimuotoiseen nettipelien maailmaan ja modernien peliautomaattien pariin? Tässä artikkelissa käymme läpi suomalaisen rahapelaamisen historiaa ja kerromme lyhyesti Suomen fyysisistä kasinoista ja pelipaikoista.

Rahapelaamisen historia Suomessa

Suomalaisen rahapelaamisen vaiheet vuosikymmenittäin

Arpajaisia jo 1600-luvulla

Uhkapelaamista on todistettavasti harrastettu eri puolilla maailmaan jo tuhansia vuosia sitten. Kenties kotimaatamme ensimmäisinä asuttaneet ihmisetkin löivät alkeelliseen tyyliin vetoja tai heittivät kivi- tai luunoppia majoissaan ja myöhemmin savupirteissään. Historiankirjoissa tietoa on ainakin siitä, että jonkinlaista arpajaistyyppistä pelaamista järjestettiin Suomessa jo 1600-luvulla. Myös viranomaisten tiedetään antaneen asiaa koskevia määräyksiä, aivan kuten nykypäivänäkin.

1910- ja 1920-luku: Totoa ja pajatsoja

Varsinaista järjestettyä rahapelitoimintaa Suomeen alkoi syntyä 1910-luvun lopulla, kun Suomen Ravirengas perustettiin hevosurheilun keskusjärjestöksi. Kuninkuusravit saivat alkunsa Lahdessa 1924, ja ensimmäiset totoravit järjestettiin jäällä Helsingin Pohjoissatamassa helmikuussa 1928.

Villin jazzmusiikin ja kieltolain 1920-luvulla meille rantautuivat myös kuuminta hottia edustavat pajatso-tyyppiset rahapelit, joita yksityiset liikemiehet toivat kansan viihteeksi Saksasta. Pajatsokausi kestikin lähes 100 vuotta, sillä viimeinen näistä ikiklassikoista suljettiin vasta vuonna 2015.

1930-luku: Raha-automaattiyhdistys ja pelimonopoli saavat alkunsa

Edelleen jatkuva perinne ohjata rahapelien tuottoja niin sanotusti yhteiseen hyvään alkoi jo 1930-luvulla. Vuonna 1933 yksinoikeus raha-automaatteihin annettiin asetuksen perusteella hyväntekeväisyysjärjestöille. Tilanne aiheutti kuitenkin sen verran järjestöjen välistä kisaa ja kahinaa, että lopulta vuonna 1938 perustettu Raha-automaattiyhdistys (RAY) sai monopolin peliautomaattien operoimiseen.

RAY:n valmisti myös omia pelikoneita, ja sen tuotot käytettiin kansanterveyteen. Tukea ohjattiin muun muassa Lastenlinna-sairaalan suunnitteluun ja sotalasten siirtämiseen Ruotsiin. Näin laskettiin yhä tänäkin päivänä vallitsevan suomalaisen rahapelijärjestelmän kulmakivet eli monopolimalli ja tuottojen käyttäminen kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehittämiseen.

1940-luku: Tippaustoimisto aloittaa urheiluvedonlyönnin

Naapurikateus ruotsalaisten loistavasta urheilumenestyksestä vauhditti osaltaan Oy Tippaustoimisto Ab:n syntyä vuonna 1940. Tätä Veikkauksen edeltäjää perustamassa olivat Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto, ja alkajaisiksi kansalaiset pääsivät kokeilemaan vakioveikkausta kahden markan sarakehintaan. Mallia kupongin täyttämiseen näytti juoksijasankarimme Paavo Nurmi, ja kohteina oli jalkapallo- ja pesäpallo-otteluita sekä yleisurheilumaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa. Suomalaiset innostuivat, ja tuottoja jaettavaksi urheilulle ja liikuntakasvatukselle kertyi alusta asti mukavasti.

Samalla vuosikymmenellä RAY:n peliautomaatteja alkoi ilmestyä myös ”alemman luokan ravitsemusliikkeisiin”, joten organisoitu rahapelaaminen tuli kaiken kansan ulottuville ja lähti kasvuun.

1950-luku: Omat olympialaiset ja rahapelimainontaa TV:ssä

Kesäolympialaiset Helsingissä vuonna 1952 koskettivat koko kansaa ja vauhdittivat totta kai myös rahapelaamisen kehitystä ja suosiota. Ekstrajännitystä ainutlaatuisen kansainvälisen kisatapahtuman seuraamiseen oli helppo saada pelaamalla kutkuttavaa Olympiaveikkausta.

1950-luvulla alkoi hiljalleen hahmottua Veikkauksen nykyinen toimintamalli, sillä rahapelien tuottoja alettiin kanavoida myös nuorisokasvatustyön, taiteen ja tieteen tukemiseen. Aivan vuosikymmenen lopulla suomalaisten olohuoneisiin alkoi tehdä tuloaan käänteentekevä innovaatio eli televisio, jonka mahdollisuudet oivallettiin tuota pikaa Veikkauksella. Yhtiön ensimmäinen TV-mainos esitettiin jo vuonna 1958, ja moni konkarikansalainen varmaan muistaa sittemmin yleispäteväksi hokemaksi muokkautuneen sloganin ”Yksi, risti, kaksi – pennit miljoonaksi”.

Samaan aikaan RAY:n toiminta jatkoi vahvaa kasvua. Kaupunkien ja kirkonkylien kuppiloissa ja kapakoissa syntyi uutta vipinää, kun 10 ja 20 markan pajatsot alkoivat valloittaa yleistyä.

1960-luku: Tasapeliveikkausta, rulettia ja hedelmäpelejä

Suomeen saatiin kaikkien aikojen ensimmäinen arpajaislaki vuonna 1965. Veikkaus harppasi kohti tulevaisuutta ottamalla reikäkorttikoneiden sijaan käyttöön tuon ajan parasta bittiteknologiaa hyödyntäneet tietokoneet. Vuosikymmenen lopulla yhtiö alkoi tarjota Vakioveikkauksen rinnalla myös Tasapeliveikkausta.

Vuonna 1967 aloitettiin 50 pennin pajatsojen tuotanto, ja vuodesta 1969 Suomessa pääsi pelaamaan myös rulettia, sittemmin myös muita pöytäpelejä. Hedelmäpelit alkoivat yleistyä aluksi laivoilla ja myöhemmin ravintoloissa ja huvipuistoissa.

Ahvenanmaalle perustettiin vuonna 1966 oma rahapelitoimija Paf eli Ålands Penningautomatförening, jonka varsinainen toiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Paf toimii Ahvenanmaalla ja kansainvälisesti, mutta ei Veikkauksen monopolialueella eli manner-Suomessa.

1970-luku: Suomalaiset rakastuvat Lottoon

Yksi suomalaisen rahapelaamisen suurimmista mullistuksista tapahtui 1970-luvulla, kun Veikkaus lanseerasi kansallisrahapeliksemmekin kutsutun Loton. Onnetar ”valitsi” maan ensimmäiseksi lottomiljonääriksi vuonna 1973 nivalalaisen Hilkka Pylkön, jolle osui tuolloin tietenkin markkamääräinen jättipotti. Lotto-tyttö hurmasi suomalaiset, ja lähes koko kansa seurasi lauantai-iltaisin saunan jälkeen silmä tarkkana ja kuponki kourassa oikeiden numeroiden arvontaa. Vuosikymmenen loppupuolella Vakioveikkauksen ja Loton kylkeen saatiin uutuuspelinä Jokeri.

Monopoliyhtiömme viralliseksi nimeksi vaihdettiin Oy Veikkaus Ab, ja vuonna 1975 valtio osti sen osakkeet. RAY ryhtyi myymään pajatsoja ulkomaille ja alkoi sijoittaa markan pajatsoja ympäri kotimaata.

Raviurheilu koki vahvan modernisoinnin, ja siihen liittyvissä peleissä pyörivän rahan määrä kasvoi hurjaa vauhtia. Hevosalan järjestöt yhdistyivät muodostaen Suomen Hippoksen vuonna 1973. Totopelien tuotoilla alettiin tukea hevoskasvatusta.

1980-luku: Raaputusarpoja, videopelejä ja ensimmäinen pelisali

1980-luvulla suomalaiset pääsivät jännittävän ja parhaimmillaan hyvinkin tuottoisan raaputtamisen makuun, kun markkinoille pelmahtivat muun muassa Casino- ja Ässä-arvat. Nämä kaksi raaputusarpojen klassikkoa ovat pitäneet pintansa läpi vuosikymmenien ja kuuluvat edelleen Veikkauksen suosituimpien arpojen joukkoon.

RAY täräytti markkinoille videopelinsä, ja elektroniset markan pajatsot levisivät maan joka kolkkaan. RAY:n uutuuksiin lukeutuivat lisäksi esimerkiksi blackjack-korttipeli ja pokeri-videoraha-automaatit. Suomen ensimmäinen pelisali Täyspotti aloitti toimintansa Jyväskylässä 1989.

1990-luku: Casino RAY avataan ja nettikasinoiden kausi alkaa

Suomen ensimmäinen, RAY:n operoima oikea kasino avattiin Helsingin Hotelli Presidentin yhteyteen vuonna 1991, missä sen toiminta jatkui vuoteen 2004 saakka. Vuonna 1997 lanseerattiin nettipalvelu Pelaamo, jossa pääsi testailemaan demopelejä ilmaiseksi.

1990-luvulla suomalaisista sukeutui maailman innokkaimpia urheiluvedonlyöjiä. Veikkaus modernisoi toimintaansa ottamalla käyttöön online-järjestelmän ja nettipelaamisen. Uudistukset ja pelien määrän kasvu johtivat siihen, että yhtiön liikevaihto peräti kaksinkertaistui nopeasti.

Samalla vuosikymmenellä alkoi syntyä myös kansainvälisiä nettikasinoita, jotka tosin olivat hyvin vaatimattomia, pienimuotoisia ja kankeakäyttöisiä verrattuna vaikkapa nykyisiin huippukäteviin pikakasinoihin, joista monet tarjoavat jopa tuhansia kasinopelejä. Valveutuneet suomalaiset rahapelaajat kuitenkin seurasivat innolla, millaisia vaihtoehtoja netti alkoi tarjota Veikkauksen rinnalle.

2000-luku: Päivittäinen Keno ja korttimaksut pelikoneisiin

Uuden vuosituhannen ensimmäisiin uutuuksiin kuuluivat Veikkaus-kortti ja huimaan suosioon noussut Keno, jota pystyi pelaamaan päivittäin. RAY:n kasino muutti vuonna 2004 Helsingin Mikonkadulle. Peliautomaatteihin lisättiin mahdollisuus maksaa kortilla, ja niiden päävoittoja kasvatettiin yhä suuremmiksi. Fintoto Oy aloitti toimintansa ravipelien saralla vuonna 2001, kun Suomen Hippos yhtiöitti pelitoimintansa.

Monet suomalaiset hakeutuivat jo 2000-luvulla pelaamaan ulkomaisten operaatoreiden suomalaisille suunnatuille nettikasinoille. Kiinnostavat pelit ja kasinobonukset, joita kotimainen monopoliyhtiö ei voinut tarjota, vetivät vahvasti puoleensa.

2010-luku: Eurojackpot, Veikkauksen fuusio ja nettikasinoiden nousu

Uutena arvontapelinä Suomessa lanseerattiin valtavaan suosioon sittemmin noussut Eurojackpot ennen näkemättömän muhkeine, jopa kymmenien miljoonien eurojen päävoittoineen. Suomalaisten rahapelaaminen siirtyi valtaosin nettiin ja samalla mobiiliin, ja yhä suurempi osa pelaamisesta alkoi tapahtua muiden operaattoreiden kuin Veikkauksen sivuilla. Pelaajien vaatimustaso ja vertailunhalu kasvoivat, ja suomalaisten ulottuvilla oli muun muassa satoja Maltan ja Viron lisensseillä toimivia verovapaita nettikasinoita.

Vuonna 2017 monopolijärjestelmä kävi läpi suuren mullistuksen, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto sulautuivat yhteen muodostaen uuden Veikkauksen. Monopoli säilytettiin ennallaan siten, että manner-Suomessa rahapelejä saa järjestää, markkinoida ja mainostaa ainoastaan Veikkaus. Ulkomaisilla sivustoilla pelaaminen ei kuitenkaan ole kiellettyä tai millään tapaa lain vastaista.

Veikkaus joutui vuonna 2019 myrskyn silmään ja kovan arvostelun kohteeksi epäeettisenä pidetyn mainontansa ja peliongelmia pahentavana nähtyjen peliautomaattiensa takia. Yhtiö panikin alulle joukon uudistuksia vastuullisen pelaamisen tukemiseksi.

2020-luku: Covid19-kausi, pakollinen tunnistautuminen ja uusi arpajaislaki

2020-luvun alkua leimasivat koronapandemian vaikutukset, joiden takia Veikkaus joutui pitämään hajasijoitettuja peliautomaattejaan ja pelihallejaan suljettuina pitkään. Lisäksi yhtiö päätyi siihen kohdistuneen kovan kritiikin takia vähentämään yhteistyökumppaneidensa toimipisteisiin sijoitettujen pelikoneidensa määrää merkittävästi.

Pakollinen tunnistautuminen otettiin käyttöön Veikkauksen asiamiesverkoston peliautomaateissa vuoden 2021 alussa ja yhtiön omissa pelipaikoissa saman vuoden heinäkuussa. Pelikoneiden vähentäminen ja koronan vaikutukset johtivat Veikkauksen vuoden 2020 liikevaihdon ja tuottojen dramaattiseen laskuun.

Suomen arpajaislaki on uudistumassa 2020-luvulla, näillä näkymin vuoteen 2023 mennessä. Monopoli on tarkoitus säilyttää.

Suomalaisesta rahapelaamisesta erittäin merkittävä ja edelleen kasvava osa tapahtuu kuitenkin ulkomaisten operaattoreiden nettikasinoilla ja vedonlyöntisivustoilla, joiden toimintaan kotimaiset viranomaiset eivät voi suoraan puuttua. Politiikassa ja mediassa on tullut esiin myös monopolin vaihtoehto eli kaikille toimijoille avoimeen lisenssijärjestelmään siirtyminen, samaan tapaan kuin Ruotsissa. Suomi on ainoa EU-maa, jossa vallitsee rahapelimonopoli. Sen perusteena on rahapelihaittojen kurissapito ja ehkäisy, mutta monien asiantuntijoiden mielestä se onnistuisi yhtä hyvin lisenssijärjestelmässäkin.

Paf – se toinen suomalainen rahapeliyhtiö

Manner-Suomessa vallitsevasta Veikkauksen rahapelimonopolista huolimatta Suomessa operoi itse asiassa toinenkin merkittävä alan toimija – ja vieläpä täysin laillisesti. Kyseessä on tietenkin jo aiemmin mainitsemamme Paf eli Ålands Penningautomatförening, joka järjestää Ahvenanmaan maakuntahallituksen luvalla peliautomaatti-, vedonlyönti- ja arpapelitoimintaa Ahvenanmaalla, netissä ja merellä. Pafin päämaja ja sen pyörittämä fyysinen kasino sijaitsevat Maarianhaminassa.

Kansainvälisesti toimiva Paf on perustettu 1966, ja sen leivissä työskentelee nykyisin väkeä yli 30 maassa ympäri Eurooppaa ja Itämeren risteilylaivoilla. Pafin nettikasinoa voi käyttää viidellä eri kielellä, ja yhtiö tuottaa myös eksklusiivisia kasinopelejä omalla studiollaan. Pafin toimintaidea on saman tyyppinen kuin Veikkauksella, sillä pelitoiminnan tuotot käytetään yhteiskunnan hyväksi.

Casino Helsinki

Helsingin keskustassa sijaitseva, Veikkauksen omistama Casino Helsinki on Suomen ainoa kansainvälinen pelikasino, joka tarjoaa noin 300 peliautomaattia, pokerihuoneen ja yli 20 pelipöytää kahdessa kerroksessa. Pöytäpelivalikoimaan kuuluvat muun muassa

  • Ruletti
  • Black Jack
  • Free Bet Black Jack
  • Dynamic Poker Pro
  • Russian Poker
  • Punto Banco
  • Pokeri

Lisäksi kasinolla voi pelata kaikki Veikkauksen arvonta- ja hevosurheilupelejä.

Casino Helsinki tarjoaa mannermaiseen tyyliin myös huippuluokan viihdettä, esimerkiksi Dinner & Show -paketteina ja komediailtojen muodossa. Täyden palvelun kasino käsittää myös sporttibaarin sekä kolme muuta, eri tyylejä edustavaa ravintolaa.

Casino Tampere

Tampereen keskustaan vuoden 2021 lopulla valmistuvan Uros Live Areenan yhteyteen avataan täyden palvelun kansainvälinen Casino Tampere. Sitä luonnehditaan ulkoasultaan moderniksi, valoisaksi ja vehreäksi viihtymispaikaksi, joka on suunnattu täysi-ikäisille areenavieraille.

Muut kasinopelipaikat Suomessa

Veikkaus pyörittää yli 90:ää kasinoa muistuttavaa, pienimuotoisempaa pelipaikkaa eri puolilla Suomea.

Pelaamot

Pelaamoja toimii esimerkiksi kauppakeskuksissa ja muilla vilkkailla paikoilla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Niiden fyysinen valikoima sisältää peliautomaatteja, joiden lisäksi tarjolla on arvontapelejä, totoa ja vedonlyöntiä.

Feel Vegasit

Feel Vegas -pelipaikat muistuttavat pari pykälää enemmän klassista kasinoa kuin suhteellisen pelkistetyt ja arkiset Pelaamot, ja konseptin ideaksi on määritelty yhdistää kansainvälinen peliviihde, urheilun kisakatsomot ja ravintolapalvelut sekä toimia pelaamisen ja urheilun olohuoneena. Feel Vegaseja on yhteensä kymmenen ja ne sijaitsevat suurissa kaupungeissa seuraavasti

  • Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Iso Omena, Itis, Sello ja Tripla
  • Jyväskylä
  • Kuopio
  • Rovaniemi
  • Tampere
  • Turku

Pelitarjonta koostuu peliautomaateista ja klassisista pöytäpeleistä kuten ruletti ja blackjack. Lisäksi useimmissa Feel Vegaseissa voi pelata livepokeria. Valikoimaan kuuluvat tietenkin myös Veikkauksen arvontapelit, vedonlyönti ja arvat. Jokaisen Feel Vegasin yhteydessä toimii myös ravintola.