Miten rahapelien sääntely ja pelaamisen valvonta Suomessa toimivat?

Miten rahapelien sääntely ja pelaamisen valvonta Suomessa toimivat?

Kirjoittanut: Anni Mäkelä 29.03.2023

Suomalainen rahapelijärjestelmä keinuu pian alkavan ison muutoksen laineilla. Veikkauksen monopolia jatkettiin vuonna 2022 uudistetulla arpajaislailla. Kuitenkin jo viime vuoden lopulla alkoi käydä selväksi, että niin Veikkaus kuin poliittiset päättäjätkin ovat kääntyneet nettikasinoiden ja vedonlyönnin osalta useille pelioperaattoreille avoimen lisenssijärjestelmän kannalle. Suomen rahapelilainsäädännön ja mutkikkaan päätäntä- ja valvontasysteemin rattaat kääntyvät hitaasti, ja tavan peluri, joka viihtyy suomalaisilla kasinoilla, varmasti ihmettelee koko systeemiä. Mikä on tilanne ja kuinka pian se tulee muuttumaan? Millä tahoilla on valta ja valvonta nyt ja tulevaisuudessa?

Nykytilanne: Monopolimalli jatkuu enää muutaman vuoden

Rahapelaamista Suomessa sääntelevän arpajaislain uudistus, joka tuli voimaan vuoden 2022 alussa, jäi osittain koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan varjoon eikä noussut mediassa kovin isoksi puheenaiheeksi. Vaikka vastustavia asiantuntijamielipiteitä nousi esiin, laki uudistettiin tavoitteena vahvistaa monopolia ja torjua ulkomailta käsin operoiduille pelisivustoille kohdistuvaa pelaamista entistä tehokkaammin.

Uutena keinona monopolin ulkopuolisen pelaamisen torppaamiseen käyttöön tuli mahdollisuus asettaa rahansiirtoesto sellaisille kasinoille ja vedonlyöntisivustoille, joiden katsotaan kohdistaneen suoranaista markkinointia suomalaisille. Maksuestot otettiin aktiiviseen käyttöön vuoden 2023 alusta, mutta niitä on asetettu vain muutamille operaattoreille. Suhteessa se on pisara meressä, sillä kaiken kaikkiaan suomalalaisten ulottuvilla on useita satoja kasinopelejä ja vedonlyöntiä tarjoavia sivustoja. Keskivertopeluri tuskin on edes huomannut tilanteessa mitään muutoksia.

Jo viime syksynä Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski ilmoitti Veikkauksen kannattavan avointä lisenssijärjestelmää, koska sen oma osuus nettipelaamisesta on laskenut dramaattisesti. Lisenssijärjestelmä asettaisi Veikkauksen kilpailijat vihdoin sen kanssa samalla viivalle lainsäädännön, valvonnan, velvoitteiden, maksujen ja verojen suhteen. Nykyisinhän Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa ulkomailta operoitujen sivustojen suhteen. Talven mittaan kävi ilmi, että myös keskeiset poliittiset puolueet ovat kääntyneet monopolin purkamisen kannalle.

Nyt ennuste on, että lisenssijärjestelmään siirrytään jo parin kolmen vuoden kuluttua. Se tulee koskemaan kasinopelaamista ja vedonlyöntiä netissä, joten Veikkauksen monopoli jää voimaan lottopelien, ravipelien ja fyysisten peliautomaattien osalta. Veikkaus jatkaa varmasti myös nettikasinoiden saralla yhtenä kilpailukykyisenä toimijana muiden lisenssin hankkineiden rinnalla.

Rahapelisääntelysoppaa hämmentää monta lusikkaa

Suomen nykyinen rahapelialan sääntelyjärjestelmä on melkoisen mutkikas ja sekava viidakko verrattuna esimerkiksi Maltaan, jossa asiat on keskitetty peliviranomaisen eli Malta Gaming Authorityn virastolle. Suomessa rahapeliasioita ovat hoitamassa päättävinä tahoina eduskunta, hallitus ja ministeriöt, tutkimustietoa ja niihin perustuvia asiantuntijanäkemyksiä antava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja rahapelaamista käytännössä valvova Poliisihallitus. Poliisihallituksella on paljon muitakin tehtäviä, joten sen resurssit suorittaa käytännön valvontaa ovat varsin rajalliset.

Rahapeliasiat kuuluvat valtionhallinnossa sisäministeriön tonttiin. Valtioneuvosto asetti vuosille 2019–2023 monopolijärjestelmän ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi erityisen rahapeliasioiden neuvottelukunnan, johon kuuluu väkeä eri ministeriöistä, poliittisista puolueista ja nykyisen monopolijärjestelmän tuotoista rahallista tukea saavista yhteisöistä. Neuvottelukunnan tavoite on kuitenkin nyt vesittynyt, kun horisontissa siintää jo avoin lisenssijärjestelmä.

Niin kauan kuin monopolijärjestelmä on voimassa, lusikkansa keitossa on tietenkin myös Veikkauksella ja sen edunsaajilla. EU:n rooli kansallisen tason rahapelisääntelyssä sen sijaan on yllättävän vähäinen, sillä EU:ssa ei ole tämän alan yhteistä lainsäädäntöä ja yleisluonteisena vaatimuksena on ainoastaan noudattaa EU:n perusvapauksista tehtyä sopimusta ja EU:n tuomioistuimen tulkintaa siitä. Suomi on kuitenkin ainoa EU-maa, jossa on yhä käytössä kattava rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmä, ja samaan aikaan EU:n yleinen linja on pyrkiä pois kaikenlaisista monopolisysteemeistä.

Lisenssijärjestelmän organisointiin mallia Ruotsista ja Tanskasta

Lisenssijärjestelmään siirtyminen lähtee liikkeelle kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen, mutta tarkkaa ajankohtaa on toistaiseksi mahdotonta sanoa. Pallon panee pyörimään hallitus, joka asiantuntijoiden kanssa valmistelee lakialoitteen. Sen jälkeen eduskunnassa noudatetaan normaalia lainsäädäntöprosessia: ensin käydään lähetekeskustelu, sitten seuraa valiokuntakäsittely ja kaksi lakiehdotuksen käsittelyä eduskunnan täysistunnossa. Jos ja kun eduskunta hyväksyy lain, se käy vielä presidentillä vahvistettavana.

Lisenssijärjestelmään siirtyminen edellyttää sen pyörittämiseen soveltuvan toimintamallin ja viranomaisorganisaation rakentamista. Käsiteltäviä lisenssihakemuksia Suomen markkinoille haluavilta operaattoreilta tulee kymmenittäin, ja jatkossa niin Veikkausta kuin kaikkia muitakin toimijoita tulee pystyä valvomaan tehokkaasti. Toki vastapainoksi luvassa on paljon uusia tuloja valtion kirstuun lisenssimaksujen ja peliyhtiöiden Suomeen maksamien verojen muodossa.

Mallia järjestelmän luomiseen voidaan ottaa jo aiemmin lisenssijärjestelmään siirtyneestä Ruotsista, jossa rahapeliasioista vastaavana valvontaviranomaisen toimii Spelinspektionen. Saman tyyppinen keskitetty systeemi ja viranomainen (Spillemyndigheden) on myös Tanskassa. Toimintamallin ja organisaation suunnittelu ja luominen on tehtävä huolella, joten koko prosessi tulee varmasti viemään ainakin pari vuotta. Erityisenä painopistealueina ovat reilun pelin ja pelaajien oikeusturvan lisäksi vastuullisen pelaamisen tukeminen ja rahanpesun tyyppisen rikollisuuden estäminen.